Mitä kameravarusteita tarvitaan revontulien kuvaamiseen?

Revontulien kuvaaminen on yksi valokuvauksen kiehtovimmista haasteista. Onnistuneisiin revontulikuviin tarvitaan laadukas järjestelmäkamera tai peilitön kamera, valoherkkä laajakulmaobjektiivi, tukeva kamerajalusta sekä oikeat kamera-asetukset. Lisävarusteista hyödyllisimpiä ovat kaukolaukaisin, vara-akut ja akkujen lämmittimet kylmiin olosuhteisiin. Ruka-Kuusamon alue tarjoaa erinomaiset puitteet revontulien kuvaamiseen erityisesti syys-maaliskuun pimeänä aikana, kun taivas on kirkas.

Mitä kameratyyppiä tarvitaan revontulien kuvaamiseen?

Revontulien kuvaamiseen tarvitaan ensisijaisesti järjestelmäkamera tai peilitön kamera, joka mahdollistaa manuaaliset säädöt ja korkean ISO-herkkyyden käytön. Nämä kameratyypit tarjoavat riittävän kuvanlaadun hämärissä olosuhteissa ja mahdollistavat pitkien valotusaikojen käytön.

Järjestelmäkameroiden etuna on yleensä pidempi akunkesto kylmissä olosuhteissa, mikä on merkittävä etu Suomen talviolosuhteissa. Peilittömät kamerat puolestaan ovat kevyempiä kantaa ja niiden elektroninen etsin näyttää valotuksen reaaliajassa, mikä helpottaa kuvaamista pimeässä.

Kameran kennon koko on erittäin tärkeä tekijä revontulien kuvaamisessa. Täyskennoiset (full frame) kamerat suoriutuvat parhaiten, koska niissä on parempi herkkyys ja vähemmän kohinaa korkeilla ISO-arvoilla. Myös laadukkailla APS-C -kennoisilla kameroilla saa hyviä tuloksia, mutta pienemmillä kennoilla (kuten micro 4/3) kohinan määrä kasvaa merkittävästi.

Tärkeää on myös kameran kyky tallentaa RAW-muodossa, sillä se antaa enemmän joustovaraa jälkikäsittelyyn, jota revontulikuvat usein vaativat. Älypuhelimella tai perustason pokkarikameralla revontulien kuvaaminen on haastavaa, sillä niiden kennot ovat liian pieniä ja valoherkkyys riittämätön.

Minkälainen objektiivi sopii parhaiten revontulien kuvaamiseen?

Revontulien kuvaamiseen sopii parhaiten valoherkkä laajakulmaobjektiivi, joka mahdollistaa laajan näkymän taivaasta ja maisemasta. Ihanteellinen polttoväli on 14-24mm täyskennoiselle kameralle tai 10-18mm APS-C-kennoiselle kameralle.

Objektiivin valovoimaisuus on kriittinen tekijä revontulikuvauksessa. Mitä pienempi f-luku, sitä enemmän valoa objektiivi päästää kennolle. Revontulien kuvaamiseen suositellaan objektiivia, jonka suurin aukko on vähintään f/2.8, mutta mieluiten f/1.4-f/2.0. Tämä mahdollistaa lyhyemmät valotusajat ja matalammat ISO-arvot, mikä parantaa kuvanlaatua.

Edullisemmassa hintaluokassa hyviä vaihtoehtoja ovat:

• Samyang/Rokinon 14mm f/2.8 (manuaalitarkennus)
• Tokina 11-16mm f/2.8 (APS-C-kennoille)
• Sigma 16mm f/1.4 (APS-C-kennoille)

Keskihintaisessa ja premium-luokassa vaihtoehtoja ovat:

• Sigma 14mm f/1.8 Art
• Tamron 15-30mm f/2.8
• Nikon 14-24mm f/2.8 tai Canon 16-35mm f/2.8
• Sony 12-24mm f/2.8 GM

Objektiivin tarkennuksella ei ole suurta merkitystä, sillä revontulia kuvattaessa käytetään yleensä manuaalitarkennusta säätämällä tarkennus äärettömään. Tärkeämpää on objektiivin kyky toistaa tarkka kuva myös kuvan reunoilla.

Miksi kamerajalusta on välttämätön revontulien kuvaamisessa?

Kamerajalusta on ehdottoman välttämätön revontulien kuvaamisessa, koska kuvat otetaan pitkillä valotusajoilla (tyypillisesti 5-30 sekuntia). Ilman tukevaa jalustaa kuvista tulee väistämättä tärähtäneitä, eikä revontulien hienostuneita yksityiskohtia ja liikettä saada tallennettua.

Hyvältä jalustalta vaaditaan seuraavia ominaisuuksia revontulikuvauksessa:

• Vakaus: Jalustan tulee kestää myös kevyttä tuulta tärisemättä
• Kestävyys kylmissä olosuhteissa: Alumiini- tai hiilikuitujalustat toimivat hyvin
• Riittävä korkeus: Jalustan tulisi yltää silmien korkeudelle ilman keskipilarin nostamista
• Painokoukku: Mahdollisuus lisätä painoa jalustan vakauttamiseksi tuulisissa olosuhteissa
• Toimivuus pakkasessa: Lukitusmekanismien tulisi toimia myös hansikkaat kädessä

Hiilikuitujalustat ovat kevyempiä kantaa ja tuntuvat miellyttävämmiltä kylmässä, mutta ovat kalliimpia. Alumiinijalustat ovat edullisempia ja usein vakaampia, mutta kylmässä metallijalat johtavat lämpöä pois käsistä.

Jalustan päähän kannattaa investoida palloniveleen tai kolmisuuntapäähän, joka mahdollistaa kameran tarkan suuntaamisen. Revontulia kuvattaessa jalustan tulee pysyä tukevasti paikallaan myös lumessa ja epätasaisessa maastossa, joten säädettävät jalkatapit ovat hyödyllinen ominaisuus.

Mitä lisävarusteita kannattaa hankkia revontulien kuvaamiseen?

Revontulien kuvaamisessa tarvitaan perusvarusteiden lisäksi useita hyödyllisiä lisävarusteita, jotka parantavat kuvien laatua ja helpottavat kuvaamista kylmissä olosuhteissa. Kaukolaukaisin tai langaton laukaisin on lähes välttämätön, sillä se mahdollistaa kameran laukaisemisen ilman tärinää aiheuttavaa kameran koskettamista.

Vara-akut ovat ehdoton välttämättömyys, sillä akun kesto lyhenee merkittävästi pakkasessa. Ota mukaan vähintään 2-3 täyteen ladattua akkua ja pidä ne lämpimänä taskussa, kunnes tarvitset niitä. Markkinoilla on myös akkukoteloita ja lämmittimiä, jotka auttavat pitämään akut toimintakunnossa kylmässä.

Muita hyödyllisiä lisävarusteita ovat:

• Punavalolamppu tai otsalamppu, jossa on punainen valo (säilyttää pimeänäön)
• Nopeat ja tilavat muistikortit (vähintään 64GB)
• Objektiivin lämmittimet, jotka estävät huurtumista
• Säänkestävä kamerasuojus tai sadesuoja
• Smartphone-sovellus revontuliennusteille ja tähtikartalle
• Termospullo lämmintä juomaa varten
• Lämpimät vaatteet, erityisesti kengät, käsineet ja päähine

Ohuet, mutta lämpimät kuvauskäsineet, joissa on irrotettavat sormenpäät, helpottavat kameran käsittelyä kylmässä. Revontulien kuvaaminen voi vaatia pitkiä odotusaikoja ulkona, joten mukavuus ja lämpimänä pysyminen ovat tärkeä osa onnistunutta kuvauskokemusta.

Mitkä kamera-asetukset toimivat parhaiten revontulien kuvaamisessa?

Revontulien kuvaamisessa optimaaliset kamera-asetukset riippuvat revontulien kirkkaudesta ja liikkeestä, mutta manuaalitila (M) on aina paras valinta täyden kontrollin saavuttamiseksi. Perussäädöt, joista kannattaa lähteä liikkeelle:

• Valotusaika: 5-15 sekuntia (kirkkaille revontulille lyhyempi, himmeille pidempi)
• Aukko: Mahdollisimman suuri (pieni f-luku) kuten f/1.4-f/2.8
• ISO: 800-3200 (aloita matalammasta ja nosta tarvittaessa)
• Tarkennus: Manuaalinen, säädetty äärettömään
• Valkotasapaino: Automaattinen tai 3200-4000K
• Kuvaformaatti: RAW (antaa joustovaraa jälkikäsittelyssä)

Huomioitavaa on, että liian pitkä valotusaika voi tehdä revontulien liikkeestä epäselvän massan, kun taas liian lyhyt valotusaika voi jättää kuvan alivalottuneeksi. Kirkkaiden revontulien kuvaamiseen voi riittää 2-5 sekunnin valotusaika, kun taas himmeämmät revontulet voivat vaatia 15-30 sekuntia.

Intervallikuvausta varten (time-lapse video) aseta kamera ottamaan kuva 5-10 sekunnin välein. Tarkista ensimmäisten kuvien laatu ja säädä asetuksia tarvittaessa. Videota varten tarvitset vähintään 200-300 kuvaa, joten varmista että akku ja muistikortti riittävät.

Käytä kameran näytön zoomaustoimintoa varmistaaksesi, että tähdet ovat tarkkoja – tämä on hyvä tapa varmistaa, että tarkennus on kohdallaan. Kokeile myös erilaisia sommitelmia – sisällytä kuvaan mielenkiintoisia etualakohteita kuten puita, mökkejä tai tunturimaisemaa.

Missä ja milloin kannattaa kuvata revontulia Ruka-Kuusamon alueella?

Ruka-Kuusamon alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet revontulien kuvaamiseen sen pohjoisen sijainnin ja vähäisen valosaasteen ansiosta. Paras aika revontulien kuvaamiseen on syyskuusta maaliskuuhun, kun yöt ovat riittävän pimeitä. Aktiivisimmat revontulikaudet osuvat usein syys-lokakuulle ja helmi-maaliskuulle.

Parhaat kuvauspaikat Ruka-Kuusamon alueella:

• Konttaisen huippu – tarjoaa laajan näkymän pohjoiselle taivaalle
• Rukan huippu – helposti saavutettavissa hissillä
• Juhannuskallio Kuusamojärven rannalla
• Kiutakönkään koski Oulangan kansallispuistossa
• Järvien jäät (esim. Vuosselijärvi, Kuusamojärvi) – avoin näkymä taivaalle
• Valtavaaran laen näköalapaikka

Revontulien esiintymistä voi seurata erilaisilla mobiilisovelluksilla ja verkkosivustoilla kuten Aurora Alert, My Aurora Forecast tai Ilmatieteen laitoksen revontulipalvelu. Parhaat olosuhteet revontulien näkemiseen ovat kirkas, pilvetön taivas ja aktiivinen auringon hiukkastoiminta.

Monista ProLoman vuokramökeistä on hyvä näkymä pohjoiselle taivaalle, ja järvenrantamökeistä voi saada upeita kuvia, joissa revontulet heijastuvat järven pinnasta. Kysy majoitusvarausta tehdessäsi vinkkejä revontulien kuvaamiseen juuri sinun mökkisi läheisyydessä – paikallistuntemuksemme auttaa löytämään parhaat kuvauspaikat.

Muista, että revontulet voivat ilmestyä milloin tahansa pimeän aikaan, joten pidä kameravarusteet valmiina ja tarkista säännöllisesti taivas. Usein parhaat revontulinäytökset tapahtuvat keskiyön tienoilla ja jatkuvat aamuyöhön, mutta ne voivat ilmestyä myös aikaisemmin illalla.